Kahdeksatta kertaa Maukkulan Mustikkamäellä järjestetty festari sai jälleen suitsutusta esiintyjistään. Karjalaisen musiikkikriitikko Jyri Ojala piti festivaalin tasoa ihailtavana ja yhtenä sen historian tasoikkaimmista. ”Parasta Blueberrya”. Ensimmäistä kertaa festarin historiassa jazzyleisön määrä ylitti bluesyleisön. Yhteensä 5. ja 6. elokuuta pidetyllä festarilla kävi 600 maksanutta katsojaa.
Perjantain jazzilta pidettiin konserttimaisena, johon yleisön toivottiin tulevan ajoissa. Illan avasi aimmin keväällä levyn tehneet paikalliset kyvyt Elli ja Joonas Nuutinen. He täyttivät paikkansa mainiosti kunniakkaassa seurassa. Yleisömäärään vaikutti todennäköisesti eniten jo kolmatta kertaa festivaalilla esiintynyt gypsy swing kitaristi Olli Soikkeli. Yhdysvaltoihin asettunut Soikkeli soitti toisen mestarikitaristin, hollantilaisen Paulus Schäferin kanssa ja bassoa soitti Yhdysvalloissa asuva brasilialainen Eduardo Belo. Varmaa ja vakuuttaa työtä! Verneri Pohjola Quartet esitti säväyttävän setin, joka perustui pitkältä alkuvuodesta edellisvuoden jazzlevynä palkitun Bullhorn-levyn antiin. Mukana yhtyeessä trumpetisti Pohjolan lisäksi olivat levylläkin soittavat Suomi-jazzin ykköskentälliseen kuuluvat muusikot, basisti Antti Lötjönen, rumpali Teppo Mäkynen ja pianisti Aki Rissanen. Keikan jälkimainingeissa Aki Rissanen lupautui seuraavan vuoden festivaalin taiteelliseksi neuvonantajaksi.
Lauantaisen bluesillan avasi sympaattisen soulahtava, sekä rock ja blues covereihin notkeasti taipuva porvoolainen Carl Olin Band. Erinomainen aloitus myös lauantaille. Erittäin miellyttävän sympaattinen festivaalivieras oli myös Ninni Poijärven ja Mika Kuokkasen duo, joka esitti omaa folkin, countryn ja bluesin sävyttämää juurimusiikkiaan. Lavalla pyörähteli myös heidän Helmi-tytär. Kahden ensimmäisen esiintyjän rinnalla fonisooloja kävi vetämässä myös yhdistyksemme oma edustaja, saksofonisti Ari Lemmetyinen. On kätevää, että pystymme tarjoamaan esiintyjille myös ammattimaista musiikillista tukea. Loppuilta mentiin sitten jytäkämmissä merkeissä. Ensin paidat hikeen veti Tomi Leino Trio edellisen sekä keväällä ilmestyneen Hip Shootin’ –levyn materiaalilla. Trio on yksi ahkerimmin Suomessa ja Euroopassa keikkailevista bluesbändeistämme. Kitaristi-harpisti-laulaja Leinon lisäksi triossa soitti bassoa ja kitaraa Jaska Prepula ja rumpuja Mikko Peltola. Illan pääesiintyjänä oli tammikuussa Finnish Blues Awardseissa edellisen vuoden tulokkaana palkittu helsinkiläinen White Knuckles Trio. Loistava keikka taisi olla loistavan ja lyhyen uran tehneen viimeisimpiä… Triossa soittivat Knucklebone Oskar, kitara, Mr Hillside, piano ja Yukka White, rummut ja laulu. Loppuillan kaoottisten sisätiloissa pidettävien jamien sijaan järjestimme tänä vuonna yömusiikiksi Elli ja Joonas Nuutisen laulua ja soittoa. Heidän jälkeensä syntyi kuitenkin vielä spontaanit jamit Leinon trion ja WKT:n muusikoiden kesken. Seinä- ja ympäristötaidetta tarjosi tänäkin vuonna Enon taidekartta yhdistys. Tekniikasta vastasi joensuulainen Vuorenvoima, Tatu Vuori ja Kuisma Potkonen.
